Näille sivustoille pyrimme kokoamaan lehti-artikkelit ja mahdollisimman puolueettoman tiedon suunnitelmien etenemisestä. Haluamme myös auttaa teatteria kokoamalle näiden sivujen kautta kannanottoja ja mielipiteitä asiasta jotka toimitamme eteenpäin asioista päättäville virkamiehille ja poliitikoille jotka voivat mahdollisesti auttaa

.............

Kajaanin sivistyslautakunnalle

Kajaanin kaupunginteatterin lomautuspäätös ei ole vain yksi lomautus muiden työelämän lomautusten joukossa. Se on kulttuurikatastrofi. Suomalaisen teatterin vahvuus on ollut siinä, että kansalaiset ovat pitäneet sitä omana taiteenaan ja että teatteriverkosto on kattanut oikeudenmukaisesti koko Suomen. Tämä historiallinen vahvuus on todentunut kauniilla tavalla Kajaanissa.
Siellä on rakentunut vuosikymmenien mittaan katsojien ja tekijöiden välille sellainen erottamaton yhteys, jota teatterintekijät muualla Suomessa ovat pitäneet esikuvanaan ja johtotähtenään. Tuo side on tuottanut hienoa teatteria ja olemassa-olollaan innostanut ja kannustanut meitä muita.

Kajaanin kaupunginteatterilla ja sen kohtalolla on tänä päivänä mittaamaton symboliarvo. Sen tulevaisuuteen kohdistuva uhka järisyttää teatterielämämme perustaa. Miten käy hauraammissa kantimissa olevien maakuntateattereiden?

Aiotaanko niiden lähellä käyttää tilaisuutta hyväksi kuoliniskun antamiseen säästämisen nimissä? Tällaista tuhoa ei saa päästää tapahtumaan!

Kajaanin kaupunginteatterin tragedia on Kajaanin kaupungin tragedia. Tällaisia mielettömiä ratkaisuja joudutaan tekemään, kun kansallinen kulttuuri- ja taidepoliittinen ohjelma puuttuu kokonaan..

Helsingissä 22.11.20

Kaisa Korhonen
Suomen Teatteriohjaajien liiton puheenjohtaja

Tässä meiltä pieni tilannekatsaus

Kaupunginhallitus on täällä siis määritellyt sivistystoimen (koulut, päivähoito, kirjasto, museot ja teatteri ) uudet raamit. Sivistystoimenjohtaja Risto Brunou on tämän jälkeen tehnyt laskelman siitä mitä näillä raameilla saadaan. Teatterille se tarkoittaa 6 kk pakkolomaa.

Brunou toimitti laskelmansa Kajaanin sivistyslautakunnalle toissa päivänä, joka käsitteli ehdotuksen kokouksessaan, ja totesi mm, että lomautus on huono ja että pitää tutkia myös muita vaihtoehtoja. Siellä ehdotettiin mm.teatterin henkilökunnan supistamista 20-30 henkilöllä vuoteen 2008 mennessä. (nyk. n.51 henk.)

Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Katri Santtila on ilmoittanut Ilkka Laasoselle, että mikäli henkilökunta lomautetaan 6 kuukaudeksi teatteri putoaa valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle, eli Kajaanin kaupunginteatterista tulee ns. lainsuojaton ryhmä. Ministeri Karpela vahvistaa myös tämän.

Seuraava virstanpylväs asiassa on 30.11. Kaupunginhallitus käsittelee tuolloin asian, ja sieltä lähtee esitys valtuustoon, joka tekee päätöksen kokouksessaan 13.12.

Olemme olleet yhteydessä Näyttelijäliiton puheenjohtajistoon. koska kyseessä on koko Suomen kulttuurikentää koskeva asia. Ollaan pyydetty apua, että tarvittaessa kaikki Suomen teatterit yhtenä päivänä ennen 13.12 olisivat kiinni. Tässä vaiheessa mukaan halutaan Teatteriliitto ja Teme. Jatkossa myös muut kulttuurialan laitokset.

Mielestämme nyt on käsillä se hetki jolloin kulttuurin alasajo Suomessa joko alkaa tai sitä voidaan ehkä vielä estää. Nyt on myös hyvä hetki punnita se, löytyykö liitoista ja järjestöistä sitä yhteistä halua kehittää teatterialaa, vai onko se vain tyhjää puhetta. Onko meillä yhteisiä etuja ja tavoitteita, vai onko jokaisella vain omat edut ja tavoitteet?

On myös hyvä hetki aloittaa keskustelu suomalaisista kulttuurimäärärahoista ja niiden jakamisesta sekä valtionosuuksista yleensä.

Mahdollisena työnseisauspäivänä olisi teatteri- ja kulttuurikentän yhteinen tilaisuus / kokoontuminen jossain strategisesti tärkeässä kohteessa.

Levittäkää nämä terveiset mahdollisimman laajalti!

T:
Kalle Pakkala
näyttelijä / Kajaanin kaupunginteatteri
pohjoinen rintama

yhteydenotot

Kalle Pakkala:
044-329 8000
e: kalle@sonicpumpstudios.com

Kari Suhonen
044-7100 386
e: kari.suhonen@kajaani.fi

Kajaanin kaupunginteatteri kasvatti meidät teatterintekijöiksi

Uutinen Kajaanin kaupunginteatterin henkilökunnan lomautuksista ja uhkakuva teatterin toiminnan näivettymisestä kokonaan on hätkähdyttänyt koko teatterikenttää. Asian valoisana puolena voi nähdä nyt käynnistyvän keskustelun kulttuurin rahoituksesta koko Suomen mittakaavassa:voidaan perustellusti kysyä, onko maamme kattavan kulttuuriverkoston ylläpito mitenkään mahdollista, jos 90 % kulttuuriyhteisöjen harkinnanvaraisesta valtion tuesta todellakin kohdistetaan Helsinkiin.Tästä näkökulmasta on irvokasta, että Kajaanin kaltainen taiteellisen teatterin esimerkki on nyt muuttumassa esimerkiksi muille kaupungeille siitä, miten oman teatterin voi tuosta vaan lomauttaa ja lakkauttaa. Kajaanin kaupunginteatteri joutui Kristian Smedsin johtajakaudella maakuntateatterille poikkeukselliseen mediamyllytykseen. On kuitenkin muistettava,ettei teatteritapaus toisensa jälkeen ollut yksin näkemyksellisen johtajan ansiota.Kajaanin kaupunginteatterilla on vuosikausia jatkunut perinne uutta etsivänä, taiteellisia riskejä pelkäämättömänä ensemblenä. Saattaa myös olla, ettei mikään toinen teatteri olisi Smedsin kaltaisen ehdottoman taiteilijan teatterikäsitystä ryhtynyt hintaa ja hyötyä kyselemättä toteuttamaan.Kajaanin kaupunginteatterin ensemblen sukupolvelta toiselle siirtyvää sitoutumista työhön, poikkeuksellista kollektiivisuutta ja alati uusista työtavoista kiinnostunutta ilmapiiriä ei ole rakennettu vasta viime vuosina.Siinä missä valtakunnallinen media alkoi kuhista vasta nyt, on kainuulainen yleisö tiennyt ja tunnustanut oman teatterinsa ominaislaadun ainakin kolmen vuosikymmenen ajan. Tuolloin Kajaaniin luotiin työn tekemisen ja yhteisyyden perinne,jossa omaa ja toisen työtä arvostetaan riippumatta siitä,tuoko se yleisön suosion tai kuuluisuuden. Kajaani sijaitsee metsän keskellä,eikä sinne yleensä tule lähdettyä elämän mittaiseksi ajaksi julkisuushakuisuudesta.Kajaanin kaupunginteatteri kasvatti meidät teatterintekijöiksi!Se on ollut allekirjoittaneille teatteriohjaajille enemmän kuin pelkkä paikka opiskella ja työskennellä uran alkumetreillä. Se on ollut, kuten lukemattomille muille teatterintekijöille, poikkeuksellinen kasvualusta, työrauhan turvaava laitoksen ja ryhmän välimuoto, ainoa lajissaan.Kajaani on jättänyt meihin kaikkiin siellä käyneisiin lähtemättömän jäljen, me olemme ikuisesti "Kajaanista kotoisin". Vastaavaa työhön paneutumista, pyyteettömyyttä ja ehdoitta antautumista ei joka teatterista löydy, ei ainakaan koko talon läpikäyvänä ilmiönä.Varmistettakoon, että Kajaanin kaupunginteatteri jatkaa toimintaansa vastakin teattereiden eturintamassa, ja vailla pelkoa tulevaisuudessa tulevista leikkauksista.Olkoon se paikka myös uusille teatterisukupolville kasvaa taiteilijaksi. Kajaanin kaupungilta olisi lyhytnäköistä tappaa oma teatterinsa, joko systemaattisesti tai vähitellen, kuten Kajaanin tapauksessa on vaarana käydä. Mitä muuta Kajaanilla on kuin teatterinsa?Samuli ReunanenMikko Roiha

Maarit Ruikka

MIELENOSOITUS KAJAANIN KULTTUURIN PUOLESTA
10.12.2004 KLO 17.00Järjestämme mielenosoituksen Kajaanin kaupungin kulttuurilaitoksille kaavailemia pitkiä pakkolomia ja irtisanomisia vastaan. Haluamme tuoda julki huolemme Kajaanin kaupungin halulle ajaa alas koko kultuuritoimiala Kajaanin kaupungista.

Mielenosoitus lähtee liikkeelle 10.12. klo 17.00 Kainuun Museon edestä
(Asemakatu 4) hiljaisena ruumissaattona Asemakadulta Kauppakatua pitkin

Raatihuoneen torille. Kulkue kulkee Kainuun Museon, Kajaanin Teatterin pienen näyttömän, Sissilinnan ja Teatteritalon kautta Raatihuoneen torille, jossa päätapahtuma on noin klo 17.30.

Kokoontuminen ennen mielenosoitusta Kajaanin Taidetalolle (os.Sotkamontie 6) klo 16.30, josta otetaan mukaan kulkueessa tarvittavat liput ja hautakynttilät.

Mielenosoituksen suunnittelukokoukset pidetään keskiviikkona 1.12. klo 14.00 alkaen ja keskiviikkona 8.12. klo 14.00 alkaen Kajaanin Taidetalossa.

Pyydämme mukaan mielenosoitukseen kaikki, jotka ovat huolestuneita Kajaanin kaupungin tilanteesta. Emme halua asua kaupungissa, jossa ei ole kulttuuria. Me kajaanilaiset olemme ylpeitä omasta kotikaupungistamme ja haluamme jatkossakin elää ja asua kaupungissa, jossa arvostetaan ja tuetaan taidetta ja kulttuuria. Omaehtoinen, paikallisista lähtökohdista ponnistava kulttuuri on jokaisen ihmisen oikeus.

Mielenosoitus järjestetään Pro Kajaanin Taidetaloyhdistys ry:n aloitteesta yhdessä muiden taidejärjestöjen ja huolestuneiden kansalaisten toimesta. Yhteyshenkilönä toimii Ville Hyvönen. ville@cncd.fi puh. 040-5842031

Kulttuuriministeri Tanja KarpelaOpetusministeriö
ALUETEATTERITOIMINNAN TULEVAISUUS
Me allekirjoittaneet alueellista teatteritoimintaa harjoittavien teattereiden johtajat haluamme esittää teille huolemme alueellisen teatteritoiminnan tulevaisuudesta.Alueteatteritoimintaa harjoittaa Suomessa viisi teatteria. Teattereiden toiminta-alue käsittää reilusti yli puolet Suomen pinta-alasta. Alueteattereiden toiminta-alueilla on 131 kuntaa ja asukkaita noin 814.000 (luvussa eivät ole mukana teattereiden kotikunnat eikä Oulun kaupunki) Alueteatteriesityksiä järjestettiin v. 2003 yhteensä 428. Teatteriesitysten lisäksi alueteatterit järjestävät koulutusta harrastajille ja koululaisille.Alueteatterityö on meille aatteellista toimintaa, keskeinen osa identiteettiämme. Teattereiden talouden ja riittämättömien henkilöresurssien vuoksi työn mielekkyys joutuu kuitenkin puntariin. Työskentelemme kovin vaikeissa olosuhteissa. Toiminta-alueemme Pohjois- ja Itä-Suomessa on laaja ja harvaan asuttu, välimatkat ovat pitkät. Åbo Svenska Teater kiertää saaristoalueella, jossa kulkuyhteydet ovat erityisen hankalat. Kuntakeskuksia ja esityspaikkoja on paljon erityisesti Pohjanmaalla ja Oulun läänissä. Esityksiä on runsaasti ja kiertuetoimintaan on sidottava huomattava osa henkilökunnan työpanoksesta.Kuitenkin koemme alueteatterityön tarpeellisuuden hankaluuksia painavampana. Useille maaseudun lapsille ja nuorille alueteattereiden vierailut ovat ainoa mahdollisuus nähdä teatteria. Työmme vahvistaa paikkakuntien kulttuurista identiteettiä ja yhteisöllistä tunnetta johonkin kuulumisesta, tunnetta juurista. Me lisäämme elämänuskoa.Alueteatterit saavat toimintansa rahoitukseen OPM:n harkinnanvaraista valtionavustusta, jonka suuruus vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja menoarvion vahvistamisen jälkeen. Vuodelle 2004 alueteatteritoiminnan tuki oli yhteensä 845.000 euroa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 12 %. (Vuonna 2003 tuen yhteissumma oli 960.000 euroa.) Samaan aikaan kiertueiden kustannukset kasvavat jatkuvasti mm. kallistuvien polttoaine- ja majoituskustannusten takia.Valtion alueteatteritoimintaan osoittama tuki on riittämätön, kun ottaa huomioon toiminnalta edellytetyn laajuuden. Tämä käy selkeästi ilmi jo tarkasteltaessa palvelun piirissä olevia kansalaisia ja toiminta-alueen kokoa. Mainittakoon konkreettinen esimerkki: Kajaanin kaupunginteatterin kaikista esityksistä kolmasosa on alueteatteriesityksiä, silti teatterin budjetista aluetuki kattaa vajaan kymmenesosan. Alueellisen toiminnan kustantamiseen ei teatterin sijaintikunnalla ymmärrettävästi ole halua.Esitämme, että alueteattereiden tukea korotetaan vuoden 2005 tulo- ja menoarviossa ja mahdollistetaan tuen käyttö henkilöstökuluihin.Alueteatteritoiminta edellyttää teattereilta pitkäjänteistä suunnittelu- ja kehitystyötä. Nykyinen harkinnanvaraisuuteen perustuva rahoitusmalli ei kuitenkaan anna tällaiselle toiminnalle mahdollisuuksia. Päätös tuen suuruudesta saadaan niin myöhään, että suunniteltua toimintaa ei ehditä pysäyttää eikä käynnistää uutta. Alueteatteritoiminnan jatkuvuus tulee turvata erillisellä lailla ja sen rahoitus järjestää nykyistä pitkäjänteisemmin.Säädös, jolla on määritelty alueellista toimintaa harjoittavat teatterit ja niiden saama tuen määrä on edellytyksenä tasokkaan alueteatterityön jatkumiselle tulevaisuudessakin.Hallitusohjelmassa on painotettu alueelliseen tasapainoon tähtäävää politiikkaa. Kulttuuri- ja taidelaitosten toiminta- ja kehitysedellytykset on luvattu turvata koko maassa. Alueteattereiden toiminnan pelastaminen on hallitusohjelman mukainen teko tilanteessa, jossa kulttuurin rahoitus uhkaa painottua yhä enemmän harvoille kasvukeskusalueille.Elokuun 24. päivänä 2004Patrik Drake Tytti OittinenÅbo Svenska Teater Rovaniemen Teatteri-Lapin AlueteatteriIlkka Laasonen Paul OlinKajaanin Kaupunginteatteri- Wasa Teater-Österbottens regionsteaterOulun läänin alueteatteri

Kimmo Lavaste

Joensuun KaupunginteatteriJakelueduskunnan sivistysvaliokunta/jäsenetvaltiovarainvaliokunnan sivistysjaostokulttuuriministeri

alueiden kansanedustajat

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIN TILANNE ESIMAKUA TEATTEREIDEN TULEVAISUUDESTA?Kajaanin kaupunki suunnittelee teatterinsa koko henkilöstön lomauttamista säästösyistä puoleksi vuodeksi vuoden 2005 aikana. Teatteriliitto näkee tämän kestämättömän ratkaisun ensimmäisenä merkkinä suomalaisen teatteriverkoston rapautumisesta.Syynä tähän Kajaanin kaupunginteatteria uhkaavaan kehitykseen on osaltaan valtion teatterituen jälkeenjääneisyys. Erikoistutkija Heikki Helinin yhteistyössä Suomen Teatteriliiton kanssa tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan teattereiden valtionosuus on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä 22 % vuodesta 1993 lähtien.Suomen Teatteriliitto valitsi Kajaanin kaupunginteatterin Vuoden Teatteriksi 2003. Teatteriliitto halusi palkita omaäänisen ja kunnianhimoisen tekemisen tavan, jota Kajaanissa on toteutettu. Toisena keskeisenä palkinnon myöntämisperusteena oli Kajaanin kaupungin voimakas tuki teatterille ja sitoutuminen sen tinkimättömään linjaan. Totesimme kaupungin tehneen strategisen valinnan, kun se poliittisella tahdollaan ilmaisi teatterin keskeisen merkityksen kaupungin taidelaitoksena.Olemmekin huolestuneina seuranneet Kajaanin kaupungista viime aikoina kantautuneita tietoja teatterille asetettavista epätavallisen suurista säästötavoitteista ja jopa puolen vuoden lomautusuhkasta. Yhtäkkiä toteutettuina suuret budjettileikkaukset yhdistettynä muun kustannustason nousuun asettavat teatterin mahdottoman tilanteen eteen. Merkittävä osa teatterin menoista on palkkamenoja, joiden nopea vähentäminen on mahdotonta ilman henkilöstön vähentämistä. Hallitsematon henkilöstön lomauttaminen tai toimintamenojen leikkaukset lamaannuttavat helposti koko teatterin toiminnan pysyvästi.Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2005 teatteri- ja orkesterilain piirissä olevien teattereiden valtiontukeen esitetään vain 0,9 % korotusta. Työvoimavaltaisen teatterialan kustannusten nousun vuodelle 2005 voi perustellusti ennakoida olevan 3 % luokkaa. Teattereiden valtiontuki on siis ensi vuonna taas reaalisesti pienenemässä yli 2 %. Tämä lisää jälkeenjääneisyyden yleiseen kustannustasoon verrattuna jo lähelle 25 %.Talousvaikeuksissa kamppailevien teattereiden tilanne on muodostunut kestämättömäksi. Julkisen tuen jo 90-luvulla alkanut ja alituisesti kasvava jälkeenjääneisyys yleisestä kustannustasosta johtaa väistämättä teatteritarjonnan supistamiseen ja alan työllisyysongelman kärjistymiseen. Se merkitsee myös akuuttia uhkaa alueellisesti kattavan teatteriverkoston säilymiselle.Julkisen tuen jälkeenjääneisyyden ja menojen kasvun välistä eroa on teattereissa paikattu pääsylipputulojen osuutta kasvattamalla; nostamalla hintoja, tehostamalla myyntiä ja välttämällä riskialttiita ohjelmistovalintoja. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Edessä ei ole muita ratkaisuja kuin henkilöstön vähentäminen ja toiminnan supistaminen. Tästä Kajaanin kaupunginteatterin tilanne on ensimmäinen varoittava esimerkki.Toisaalta hallitus korostaa työllisyyden ja aluepolitiikan merkitystä ohjelmassaan. Teatterit tarjoavat erinomaisen keinon toteuttaa näitä tavoitteita: teattereiden kustannuksista n. 70 % muodostuu palkkakustannuksista ja teatteriverkostomme ulottuu Helsingistä Rovaniemelle ja Raumalta Joensuuhun kattaen näin valtaosan maastamme. Toistaiseksi myös Kajaanissa on teatteri.Teatteriliiton vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisista 76 % kannattaa teattereiden julkisen tuen kasvattamista tai säilyttämistä vähintään nykytasollaan. Valtion tulee havahtua suomalaista teatteriverkostoa akuutisti uhkaavaan kriisiytymiseen omassa rahoituspolitiikassaan.Kattava kulttuuripoliittinen näkemys teattereiden tulevaisuudesta on luotava nyt ja teattereiden valtionrahoitus saatettava asianmukaiselle tasolle, muutoin Kajaanin kaupunginteatterin kaltaiset tilanteet teattereissamme tulevat yleistymään.Helsingissä 23.11.2004,

Suomen Teatteriliitto – Finlands Teaterförbund ry

Karpela ei lupaa lisärahaa teatteriin - YLE 27.11.2004

Teatterit ovat olleet itse osaltaan aiheuttamassa nykyiset henkilöstöön liittyvät ongelmansa, sanoo kulttuuriministeri Tanja Karpela.

Hän viittaa vuoden 1997 päätökseen, jossa teatterin luopuivat omasta ehdostuksestaan indeksikorotuksista. Tällä saatiin lisää henkilötyövuosia teattereille.

Tämä on Karpelan mukaan osoittautunut huonoksi, ja indeksikorotuksen mukaan saaminen on ensisijaisen tärkeä asia, sanoo Karpela.

Hän kieltää ehdottomasti, että valtakuntaa vavisuttaneella teatterikohulla olisi muutoin merkitystä tulevaan taiderahajakoon.

Kuuntele

Huotari vetoaa Karpelaan Kajaanin teatterin puolesta

Kansanedustaja Anne Huotari vetoaa kulttuuriministeri Tanja Karpelaan Kajaanin teatterin puolesta.

Huotari muistuttaa, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto käsittelee parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Hän mukaansa valiokunta kyllä löytää halutessaan keinot tukea Kajaanin teatteria.

Huotari kuitenkin arvioi, että Karpela ei ymmärrä teatterin lomautusuhan taustalla olevaa Kajaanin taloudellista tilannetta eikä ota huomioon sitä, että maakuntamalli on kaventanut kaupungin päätösvaltaa talousasioissa.



Kuuntele – Katsele

Kuuntele Kainuun uutislähetys (rm)
Katsele Pohjois-Suomen TV-uutiset (rm tai wmv)


Rahan puute uhkaa teattereiden tulevaisuutta
Julkaistu 28.11.2004 19:05



Teatteriliiton pari vuotta sitten Suomen teatteriksi valitsemaa Kajaanin kaupunginteatteria uhkaavat rankat toiminnan supistukset. Kajaanin tilanne saattaa olla vasta alkusoittoa isolle murrokselle, joka on Suomen teatteriverkon edessä.

Kylmät tuulet ovat puhaltaneet viime päivinä Kajaanin teatterin yllä. Sulkemisestakin on puhuttu, nyt kaavaillaan henkilökunnan supistamista puoleen neljän vuoden aikana ja alueteatteritoiminnan supistamista..

- Minä itse en lähde vielä siitä, että tästä teatterista amputoidaan kolme raajaa ja yksi jätetään jäljelle, toteaa teatterin johtaja Ilkka Laasonen.

Kajaanin tapahtumat saattavat olla alkusoittoa Suomen teatteriverkon laajemmalle murrokselle, joka on uhkana kuntien talouden tiukentuessa.

-Tälläiset osa-alueet kuten kulttuuri, jotka eivät ole lakisääteisiä peruspalveluja, ovat helposti jauhautumassa tässä murroksessa ihan olemattomiin, Laasonen suree.

Nyt teatteriliitto vaatii kattavaa kulttuuripoliittista näkemystä teattereiden tulevaisuudesta ja rahoituksesta. Jo tällä hetkellä monet muutkin kuin Kajaanin teatteri ovat kestämättömässä tilanteessa. Kunnilla rahaa ei ole ja valtio ei anna, jos kunnat eivät itse satsaa.

Myös Kajaanissa tiedetään, että teateriverkko on 10 vuoden kuluttua muuta kuin nyt. Mutta muutoksessa halutaan olla mukana:

- Tarvittaisiin yhteistä neuvonpitoa. Toivoisin, että siinä olisi mukana myös teatterit, teatterintekijät, työntekijät jne., Laasonen toteaa.

Kajaanin kaupunginteatterin kohtalosta päättää joulukuun 13. päivänä kokoontuva kaupunginvaltuusto.

(MTV3)

Helsinkiläisteattereiden näyttelijät vetoavat Kajaanin puolesta - 28.11.04

Kajaani Helsingin teatterien näyttelijäyhdistykset vetoavat Kajaanin kaupunginteatterin puolesta.

Yhdistykset katsovat, että Kajaanin teatterin alasajo lomautuksilla olisi kohtalokasta sekä ainutlaatuista niin teatteriyleisölle kuin kaupungille. Henkisesti se olisi isku koko teatterialalle.

;Teatterin tehtävä ei ole tuottaa taloudellista voittoa, ainoastaan henkistä. Me odotamme nyt näyttöä paitsi kaupungin, myös valtion kulttuuripoliittisesta näkemyksestä ja tahdosta;, yhdistykset toteavat kannanotossa, joka on toimitettu kulttuuriministeri Tanja Karpelalle (kesk.), kaupunginjohtaja Erkki Vähämaalle ja sivistysjohtaja Risto Brunoulle.

Kannanotossa ovat mukana Suomen Kansallisteatterin, Helsingin Kaupunginteatterin. KOM-teatterin, Ryhmäteatterin, Svenska Teaternin, Teatteri Takomon ja Q-teatterin näyttelijäyhdistykset.

Kajaani tuskin enää avaa toimialojen budjettiraameja
29.11. - 22:32
Kohua herättänyttä teatterin säästövelvoitetta voitaisiin Vähämaan mukaan kuitenkin jaksottaa myöhemmäksi

Taru Paavoseppä

Kajaanin kaupunginteatterin ja koko kulttuuritoimen lomautussuunnitelmien nostattamasta valtakunnallisesta kohusta huolimatta ei Kajaanin kaupunginhallitus todennäköisesti saa tämänpäiväiseen kokoukseensa esitystä, että toimialoille annettuja budjettiraameja muutettaisiin ja säästövelvoitteita liu´utettaisiin sivistystoimelta ympäristötekniselle puolelle.

Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaan mukaan säästövelvoitteista ja niiden kohdentamisesta ;aivan varmasti keskustellaan;. Hän nostaa kuitenkin etualalle vaihtoehdon, että säästöjä mm. teatterin osalla myöhennetään suunnitellujakson sisällä.

;Eli otetaan rauhallisemmin.;

Näin saadaan aikalisä katsoa, millaiseksi teatterin toiminta muotoutuu ja myös, mitä opetusministeriö tekee.

Vähämaa tähdentää, ettei Kajaanin kaupunginteatteri ole suinkaan ainut, ;joka tässä kipristelee;. Hän arvelee, että juuri sen vuoksi Kajaanin kulttuurisäästöjä on seurattu koko maassa niin kiinnostuneena. Kajaanin ahdinko voi olla päänavaaja, joka aloittaa hyökkäyksen myös muualla.

Talousluvuissa
maan heikoin teatteri
Sitä ei Vähämaan mukaan kuitenkaan käy kiertäminen, että teatterinkin on pakko säästää. Vuoden 2003 teatteriksi nimetty Kajaanin kaupunginteatteri on tuottoluvuissa maan huonoin.

;Tästä on Brunoulla virallinen paperi, jossa on kaikki Suomen teatterit ja paljonko itse kukin pystyy omilla tuloillaan menoistaan kattamaan. Kajaanin luku on vain hiukan yli 8 prosenttia, se on ylivoimaisesti maan huonoin;, Vähämaa sanoo ja katsoo, että tämän tilaston kanssa on pakko elää. Itselle ei voi valehdella.

Sivistystoimenjohtaja Risto Brunoun paperi osoittautuu viime vuoden teatteritilastoksi, jossa Kajaani omien tulojen ja julkisten avustusten vertailussa on alimpana. Se kattoi viime vuonna omalla tulorahoituksella menoista vähän yli 10 prosenttia. Vähämaan mainitsema luku on tämän vuoden arvio.

Parhaiten 59 teatterin vertailussa selvisi Komediateatteri Arena, joka kattoi toiminnastaan omilla tuloilla reilusti yli 80 prosenttia. Kärkipäässä on myös moni muu pieni teatteri tai teatteriryhmä, kuten Linnateatteri, Teatteri Eurooppa Neljä, Teatteri Jurkka, Rimpparemmi, Hurjaruuth ja KOM-teatteri. Sen sijaan erityisesti maakunnassa sijaitsevat laitosteatterit sijoittuivat varsin heikosti. Häntäpäästä laskien Kajaanin jälkeen kustannusvaikutuksiltaan kehnoin oli Kemin kaupunginteatteri, sitten seurasivat Turku, Oulu, Kotka ja Kuopio. Laitosteattereista parhaiten menestyi Helsingin kaupunginteatteri, se oli sijalla 10.

Tänä vuonna Kajaanin kaupunginteatteri kattaa omalla tulonhankinnallaan runsaan 2,47 miljoonan euron budjetistaan 214 000 euroa. Yhteiskunnan tuki on 2,26 miljoonaa euroa, siitä kaupungin osuus 1,45 miljoonaa. Oman rahoituksen osuus on siten enää 8,6 prosenttia.

Kajaanin kulttuuri-imagon kohottajaksi ja kaupunginteatterin kummiksi viime vuosina profiloitunut kaupunginjohtaja ottaa omallekin kontolleen syytä tilanteesta.

;Iitsehän olen sen sallinut ja toivonutkin, että näytösten määrää vähennetään ja harjoitusaikoja pidennetään.;

Toimilla on haettu ja saatu laatua. Vähentyneet esityskerrat ovat kuitenkin näkyneet katsojamäärissä. Parhaimmillaan 90-luvulla katsojia oli 40000 vuodessa, nyt 26-28000.

Lipunhinnoilla ei
tilannetta selvitetä
Mitä konkreettisia esityksiä kaupunginhallitukselle on mahdollisesti tänään tulossa, Vähämaa ei kerro. Konkretiaa ei saanut maanantaina pikaisesti asiasta keskustellut teatterinjohtaja Ilkka Laasonenkaan. Toiveikkuutta keskustelu kuitenkin herätti.

;Sanotaan näin, että on herännyt toiveita, että löytyisi tahtoa tarkastella tätä meidän säästösummaa uudestaan. Niin käsitin, että siitä keskustellaan, mutta katotaan nyt, mitä se sitten tarkoittaa.;

Ei mahdollista keinovalikoimaa rupea arvioimaan myöskään Brunou, mutta pitää selvänä, että esillä ollut teatterin lipunhintojen korotus on edessä. Sillä ei teatterin ahdinkoa kuitenkaan selvitetä.

Vaikka osaltaan tulorahoituksen pieni osuus selittyy katsomoiden pienuudella ja alueteatteritoiminnalla, joka tuo kyllä katsojia, muttei tuloja, on sivistystoimen johtajan mukaan silti kylmästi myönnettävä, että ;suhteessa katsojamäärään on Kajaanin kaupunginteatterilla liikaa henkilöstöä;.

Vaikka Kajaanin kaupunginteatterin täyttöaste on ollut hyvä, ei Kajaanin ympäristössä Brunoun mukaan kerta kaikkiaan ole sellaista potentiaalista varakasta katsojakuntaa, joka teatteriin tulisi. Muualta maasta maineikkaaseen teatteriin tulevat katsojat ovat marginaalinen tekijä.

;Ei heitä pidä tietenkään väheksyä, mutta ei niillä tätä asiaa ratkaista;, Brunou sanoo ja tähdentää, ettei kaupungin talousongelmiin ole olemassa yhtä ja ainoaa syytä eikä yhtä ja ainoaa ratkaisua, niin kuin ei ole teatterillakaan. Eikä säästökuuri ole vain ensi vuoden asia. Ongelmat ovat syntyneet pitkällä ajalla ja pitkälle ensi vuosikymmenelle menee myös siihen, että suosta noustaan.

Kajaanin kulttuurisäästöjensä vuoksi kokemaa imagomenetystä Brunou harmittelee, muttei suostu syylliseksi, vaikka sivistystoimen säästöesitykset virkansa puolesta tekikin. Kun valtuusto ei budjetin pohjana ollutta veronkorotusta hyväksynyt, aikaa 2,5 miljoonan euron lisäsäästöjen runnomiseen jäi vain muutama päivä, ennen kuin budjettikirja piti saada painoon. Vaihtoehtoja ei ehditty paljoa viilata.

Yksistään pahana ei Brunou syntynyttä kohua kuitenkaan pidä. Se on nostattanut keskustelun siitä, miten kulttuurirahoja maassa suunnataan. Tätä keskustelua ei ole hyvään aikaan käyty.

;Muun muassa alueteatteritoiminnasta pitäisi valtiolla olla suurempi vastuu;, Brunou näkee.

Juuassa 26. päivänä marraskuuta 2004

Värit täytyy säilyttää
Jos menee heikosti Juualla, niin eipä ole hurraamista myöskään monella muulla paikkakunnalla. Ainakin pohjoisesta naapurimaakunnasta kuuluu kummia. Vuoden teatteriksi viime vuonna valittu Kajaanin kaupunginteatteri vetää väkeä katsomoihinsa ympäri maata, myös Juuasta on bussilasteittain matkattu sinne elämyksiä hakemaan ja niitä on saatukin. Mutta ei enää kauan, mikäli kaupungin säästötoimet toteutuvat kaavaillulla tavalla. Kaupunki on säästöjä hakiessaan valmis lomauttamaan henkilökuntaansa eripituisiksi ajoiksi. Lomautus koskisi myös teatterin ja museoiden henkilökuntaa ja olisi heidän kohdaltaan maksimissaan puolen vuoden pituinen. Käytännössä toimenpide tulisi tarkoittamaan teatteri- ja museotoiminnan lakkaamista nykyisessä muodossaan Kajaanissa, myös lomautuksen jälkeen. Toimintaedellytykset menisivät myös tulevaisuutta silmällä pitäen henkilökunnan hakeutuessa muualle töihin ja teattereiden valtionosuuksien pudottua, sillä niitä maksetaan toiminnan määrän mukaan. Jos ei toimintaa ole, ei tule myöskään rahaa. Päätös olisi toteutuessaan ennenkuulumaton Suomessa. Toivottavasti ei millään tapaa tulevaisuuden suuntaa antava ja ilmiönä leviävä.

Siinä missä kiristyy kuntien ja kaupunkien talous, on myös niiden asukkailla tiukkaa. Leipää ehkä on nipin napin, mutta entäs ne sirkushuvit? Ei kukaan elä pelkästä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kulttuuri on se, joka ensimmäisenä kärsii, kun kukkaron nyörejä pitää kiristää tai kansaa ohjailla ajattelemaan tietyllä tavalla. Se kertoo siitä, että kulttuuri antaa ihmisille eväitä ajatella itsenäisesti ja nähdä pintaa syvemmälle. Mikä voisi olla sen vaarallisempaa ainakin silloin, kun kansa yritetään pitää aisoissa. Eurooppalaisista kirjarovioistakaan ei ole kulunut kuin jokunen kymmenen vuotta.

Antiikin kulta-aikaan kulttuuria arvostettiin. Sitä pyrittiin kehittämään ja se nähtiin ihmiskunnan voimavarana ja sivistyksen kehityksen edellytyksenä. Nykyään sitä pidetään ylimääräisenä pahana.

Yhteiskuntaa, jossa lakisääteiset peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koululaitos, jotenkuten toimivat, mutta siellä ei ole ihmisille muuta tarjolla, kuin työtä harvoille ja valituille, voi kuvailla yhdellä sanalla: harmaa. Ei edes mustavalkea, vaan tasaisen harmaa. Ja pelottava. Ja henkisesti erittäin köyhä.

Kaikkea ei voi rahassa mitata. Henkinen pääoma on yksi niistä.
Varpu Strengell


KAJAANIN KULTUUKRIISISSÄ ON KYSE SUOMEN KEHITTÄMISEN SUUNNASTAKajaanin kaupungin pahentunut taloustilanne johti tänä syksynä siihen, että kaupungin sivistystoimi päätyi esittämään kaupungin kulttuurilaitoksille eli maakuntamuseolle, taidemuseolle ja teatterille pitkiä lomautuksia ja henkilökunnan ankaraa supistamista.Nuo ratkaisut merkitsisivät kulttuurilaitosten toiminnan ratkaisevaa vaikeutumista, valtionapujen menetystä ja teatterin kohdalla ryhmän todennäköistä hajoamista.Kajaanin talousvaikeudet ovat olleet tiedossa pitkään, mutta silti ehdotetut rajut lomautukset ja leikkaukset olivat suuri järkytys kulttuurilaitosten työntekijöille. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee maanantaina 13. päivä joulukuuta kokoontuva Kajaanin kaupunginvaltuusto. Sitä ennen haluamme tuoda keskusteluun muutamia näkökohtia, joita olemme teatterin henkilökunnan piirissä pohtineet.Me teatterin työntekijät näemme asian niin, että Kajaanissa syntynyt kulttuurilaitosten alasajon uhka ei pohjimmiltaan ole vain paikallinen, vaan koko Suomea ja sen perustavia arvoja koskettava kriisitilanne. Kysymys on siitä, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa tullaan jatkossa kehittämään. Kysymys on siitä, voiko Suomessa enää jatkossa olla mielekästä ja tavoitteellista elämää niiden muutaman, ehkä viiden tai kuuden ns. kasvukeskuksen ulkopuolella.Vastuu Kajaanin asioiden hoidosta on tietenkin lähtökohtaisesti paikallisilla päättäjillä, mutta myös valtiovallan toimet on nostettava tarkastelun kohteiksi.Tilastot puhuvat karua kieltä. Ne kertovat, että teattereiden valtionosuudet ovat jääneet jälkeen kustannuskehityksestä 22 prosenttia vuodesta 1993 lähtien. Ne kertovat, että valtion myöntämä rahoitus kuntien opetus- ja kulttuuritoimeen, joka vuonna 1990 oli 52,4 prosenttia, oli vuonna 2004 enää 30,7 prosenttia. Se on siis supistunut yli 40 prosenttia. Kun samaan aikaan ansiotulovähennystä on korotettu, merkitsee se Kajaanin kohdalla sitä, että Kajaanin saama todellinen verotulo (14,57) on noin neljä prosenttiyksikköä alempi kuin varsinainen veroäyri (18,75). Myös yhteisöveron tuotto on laskenut.Kun valtio samalla on määrännyt kunnille yhä uusia lakisääteisiä tehtäviä, ovat lukuisat kunnat Suomessa joutuneet todelliseen ahdinkoon. Niin Kajaanikin. Mieleen nousee jopa ajatus, että onko taustalla tietoinen tarkoitus purkaa ja hajottaa koko suomalainen kuntarakenne?Mihin suuntaan Suomea halutaan kehittää? Viime aikoina on julkistettu lukuisia Suomen tulevaa yhteiskunnallista kehitystä kartoittavia tutkimuksia ja raportteja. Niissä kaikissa korostetaan miltei yksinomaan vain rahataloudellisia arvoja, globalisaation vaatimaa kilpailukykyä, voiton tavoittelua, aineellista tavarantuotantoa ja väestön sekä myös osaamisen ja koulutuksen keskittämistä muutamaan suureen ;kasvukeskukseen;.Ihmisestä, ympäristöstä, kulttuurin ja taiteen merkityksestä, yhteisöllisyydestä, ihmisten alueellisesta ja maakunnallisesta identiteetistä noissa raporteissa ei puhuta juuri mitään. Nuo asiat eivät mahdu tulevan, globalisoituvan Suomen arvomaailmaan.Onko mitään tehtävissä? OnKajaanin kaupunginteatteri toimii myös Oulun läänin alueteatterina. Valtio tukee tätä toimintaa joka vuosi erikseen myönnettävän harkinnanvaraisen avustuksen muodossa. Viimeksi tämän vuoden elokuussa alueellista toimintaa harjoittavat teatterit, Joensuun, Kajaanin ja Rovaniemen teatterit ja Wasa Teater ja Åbo Svenska Teater, vetosivat hallitukseen ja eduskuntaan, että ne lailla vakinaistaisivat tämän tuen ja myös kasvattaisivat sitä. Toivomme sitä todella. Siinä olisi hyvä tilaisuus turvata tämä laajoja väestönosia palveleva kulttuuritarjonta.Entä uusi Kainuun maakuntavaltuusto? Voisiko se nostaa äänensä kainuulaisen kulttuurin puolesta? Tuntuu synkältä, että paljon puhuttu Kainuun hallintokokeilu alkaisi perinteisten kainuulaisten kulttuurilaitosten alasajon merkeissä. Entä voisivatko Kajaanissa ja Kainuussa toimivat puolueet ja täältä valitut kansanedustajat yhdessä vaikuttaa kajaanilaisten kulttuurilaitosten rahoituspohjan turvaamiseksi?Aluepolitiikka oli ennen se menetelmä, jolla pyrittiin vauhdittamaan vaikeuksissa olevien alueiden kehitystä. Nyt aluepolitiikasta on tullut kirosana. Sanotaan, että aluepolitiikan aika on ohi. Se on huijausta. Suomessa ei ole koskaan harjoitettu niin rajua aluepolitiikkaa kuin nyt. Erona entiseen on se, että kun ennen voimavaroja suunnattiin koko maahan, ne nyt kohdennetaan vain Helsinkiin ja muutamaan muuhun kasvukeskukseen. Suurin osa maasta saa kuihtua, jos on kuihtuakseen, vaikka Suomi on tänään rikkaampi kuin koskaan historiansa aikana. Onko alkanut Suomen alasajo?Kajaanin kaupunginteatteri täyttää 100 vuotta vuonna 2006. Se on suurimman osan tästä ajasta ollut Kainuun ainoa ammattitaiteilijoiden yhteisö. Määrätietoisella taiteellisella toiminnallaan teatteri on pystynyt lunastamaan paikkansa maan teatterikentällä ja saanut myös tunnustusta toiminnastaan sekä kansallisesti että viime vuosina myös kansainvälisesti.Huolimatta synkkenevistä talousnäkymistä Kajaanissa on muutaman viime vuoden aikana syntynyt vilkasta uutta taidekentän toimintaa. Nuoret, monipuolisesti lahjakkaat eri taiteiden harrastajat ovat intoutuneet hienoihin suorituksiin mm. teatterin, tanssin ja musiikin saroilla. Myös ammattilaiset ovat aktivoituneet. On perustettu Taidetaloyhdistys ja nukketeatteri Katputli, harrastajien ja ammattilaisten yhteinen taidehautomo Generaattori on aloittanut toimintansa, samoin ammattitanssijoiden muodostama Routa-ryhmä.Myös nämä uudet toiminnot ovat nyt vaarassa tuhoutua.Kuka tätä kaikkea haluaa? Kuka tämän tuhon haluaa aikaansaada?Eikö meillä ole malttia yhdessä keskustelemalla ja vaikuttamalla löytää myönteisiä ratkaisuja tähän tuskalliseen tilanteeseen? Jos Suomi vielä on olemassa, jos Suomea halutaan kokonaisena kehittää, eikö meillä ole valtion ylintä johtoa, jolla olisi viisautta panostaa myös kasvukeskusten ulkopuolisiin alueisiin ja ihmisiin, silloin kun näitä alueita vaikeudet kouraisevat?KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIN HENKILÖKUNTA

Arvoisa Kulttuuriministeri Tanja Karpela ja Kajaanin kaupungin päätöksentekijät,

Kajaanin Kaupunginteatteria uhkaavat säästötoimet tarkoittavat käytännössä teatterin lakkauttamista. Henkilöstön lomauttaminen hajoittaa ainutlaatuista työtä tehneen ryhmän.

Kajaanin Kaupunginteatteri on maamme teatterikentän taiteellisesti valovoimaisimpia teattereita ja konkreettinen osoitus siitä, että korkeatasoista taidetta voi syntyä myös suurten laitosten ja metropolien ulkopuolella. Teatterin alueellinen ja valtakunnallinen symbolimerkitys on suuri. Se antaa myös uskoa siihen, että metropolien ulkopuolella olevat paikkakunnan voivat säilyä henkisesti elinvoimaisina. Tämä on ollut pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman yksi kulmakivistä.

Teatterin lakkauttaminen olisi kohtalokas viesti. Se veisi uskottavuuden puheelta Luovasta Suomesta ja luovien alojen kasvavasta merkityksestä. Mikä käytännön merkitys on hallituksen yksimielisesti hyväksymillä kulttuuripoliittisilla linjauksilla? Mille pohjalle rakentuu ajateltu kulttuurivientihanke, jos kulttuurin kasvualausta raunioituu?

Lakkautusviestillä olisi myös lamaannuttava vaikutus luovien alojen koulutuksen kentään. Purevatko säästöt myös muihin alueellisiin teattereihin? Onko kulttuurin uskoville lahjakkaille ihmisille tulevaisuudessa työpaikkoja?

Vetoan Teihin Kulttuuriministeri Tanja Karpela ja Kajaanin kaupungin päättäjät Kajaanin Kaupunginteatterin pelastamisessa.

Kyse on paikallisesti ja valtakunnallisesti äärimmäisen tärkeästä kulttuuripoliittisesta linjauksesta.

Yrjö Sotamaa
Rehtori
Taideteollinen korkeakoulu

Vetoomus

Kajaanin Kaupunginteatterin puolesta





Teatterin Tiedotuskeskus on huolestuneena seurannut talouskriisiä ja Kajaanin Kaupunginteatterin toimintaan kohdistuvaa uhkaa.

Kajaanin Kaupunginteatteri on usean vuoden ajan ollut sekä kansallisen että kansainvälisen huomion keskipisteessä. Suuret kansainväliset teatterifestivaalit ovat esittäneet teatterille vierailukutsuja ja vierailuja on toteutettu suurella menestyksellä. Teatterin Tiedotuskeskus on toiminut parhaansa mukaan apuna näitä yhteyksiä luotaessa

Kajaanin Kaupunginteatteri on tällä hetkellä eittämättä teatterivientimme lippulaiva.

Menestys ei ole sattuma. Kajaanin Kaupunginteatterin ensemble on kehittynyt pitkän taiteellisesti tavoitteellisen ja tinkimättömän työn tuloksena. Muistamme Kajaani-ilmiön jo 1970-luvulta. Talossa on ollut hyviä johtajia ja sen henki on vetänyt puoleensa teatterin tekemiseen intohimoisesti suhtautuvia taiteilijoita. Kristian Smeds ei tullut Kajaaniin vahingossa.

Tämän hetken kansainvälinen menestys on ainutlaatuista. Kajaanissa ei tehdä festivaalien tusinatavaraa. Teatteri puhuu ennen kaikkea oman alueensa, oman maansa yleisölle. Samalla se on tavoittanut syvän yleisinhimillisen tason, joka ylittää kielten ja kulttuurien rajat.

Tästäkö haluamme luopua?

Samassa vaarassa on monta kaupunginteatteria, monta ryhmää. Niissäkin olisi ;ilmiöksi; kehittymisen siemen. Annammeko niille mahdollisuutta kasvaa vai jätämmekö kuihtumaan?

Haluammeko todella olla kieletön ja kulttuuriton kansa, joka ei ole mistään kotoisin?



Teatterin Tiedotuskeskus

Raija-Sinikka Rantala

Puheenjohtaja

VALTION NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNTA NT 3/734/2004PL 29300171 Helsinki2.12.2004Kulttuuriministeri Tanja KarpelaAlue- ja kuntaministeri Hannes ManninenKAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIN RAHOITUSKRIISITarvitaanko Helsingin ulkopuolella kulttuuria? Vai haluaako hallitus ja eduskunta panostaa ennemmin Euroopan suuntaan kuin maakuntiin? Tällaiset kysymykset heräävät Kajaanin kaupungin surullisenkuuluisaksi tulleen rahatilanteen myötä, joka uhkaa sulkea Kajaanin kaupunginteatterin ja museotoimen tai vähintäänkin ajaa kulttuuritoiminnot alas muutaman vuoden sisällä. Eräs keskeinen kysymys tässä nimenomaisessa asiassa on myös se, joutuuko teatteri ja muu kulttuuri alueellisen maakuntakokeilun maksumieheksi! Kajaanin ongelma kaupunkina kun lienee se,että samaan aikaan kun luonnolliset verotulot ovat jyrkässä laskussa, maakuntahallinto vie vielä siltä runsaasti resursseja.Teatterin kentässä leikkurin osuminen juuri Kajaanin kaupunginteatteriin on herättänyt voimakkaan reaktion: kuinka on mahdollista, että ollaan ajamassa alas yhtä maan parhaista teattereista? Vain vuosi sitten Kajaanin kaupunginteatteri valittiin "Vuoden teatteriksi".Kajaanin kaupunginteatteri on toteuttanut esimerkillisesti nykyistä hallitusohjelmaa kulttuurin osalta. Alueteatterina se on tehnyt maakunnallisesti tärkeää työtä 70-luvulta asti. Sen taiteellinen taso on huomattu valtakunnallisesti ja se on palkittu monin palkinnoin. Tämän lisäksi se on toteuttanut mallikkaasti kulttuurin vientihankeohjelmaa viemällä tuotteitaan, teatteriesityksiä maailmalle. Kajaanin kaupunginteatterin ensi-iltoja tullaan katsomaan kaukaa Euroopasta.Kasvukeskusten ulkopuolella, väkiluvultaan pienenevässä Kajaanissa ja monessa muussakaan pikkukaupungissa teatterin yleisöpohjaa ei voida loputtomiin kasvattaa eikä pääsylipputuloja näin lisätä. Mikäli koko maan kattava teatteriverkosto halutaan säilyttää, sitä on silloin myös rahoitettava.Suomessa teatteritaiteella on, kansainvälisesti vertaillen, poikkeuksellisen vahva asema: se on koko kansan suosima kulttuurilaji. Jotta suomalaisen teatterin pitkät perinteet säilyvät, ketju ei saa katketa: esityksiä on oltava tarjolla ja uutta yleisöä on kasvatettava. Perinteet katkeavat helposti; sen sijaan uuden teatteriverkoston rakentaminen ja tasokkaan ohjelmiston luominen (siis sisällöntuotanto) on hidasta - jollei mahdotonta.Mikä tähän hankalaan tilanteeseen on johtanut? Edellä on jo viitattu pienten kaupunkien veropohjan heikkenemiseen muuttoliikkeen seurauksena. Silti tilastojen mukaan teatteriyleisö ei ole vähentynyt. Sen sijaan maamme teatterit ovat jo pitkään kärsineet valtionbudjetissa teatterialalle suunnattujen määrärahojen niukkuudesta: teatterilain mukaiset valtionosuudet ovat jääneet jälkeen todellisista palkkakustannuksista, harkinnanvarainen määräraha on polkenut paikoillaan.Valtion näyttämötaidetoimikunnan keskuudessa vallitsee pelko siitä, että Kajaanin teatteri on vasta alkua tapahtumasarjalle, joka syöksee alas maanlaajuisen teatteritarjonnan. Tiedossamme on monta muuta teatteria, jotka joutuvat työskentelemään liian tiukassa taloudellisessa puristuksessa. Näyttää siltä, että valtion budjettipäätöksillä viedään pohja hallituksen nykyiseltä kulttuuripolitiikalta, ainakin teatterin osalta. Synnyttääkö Kajaani lumipalloefektin?Vetoamme Teihin, ministeri Karpela, että otatte valtioneuvostossa esille Kajaanin talouskriisin esille nostaman kulttuurin haavoittuvuuden ja teatterimäärärahojen vakavan jälkeenjääneisyyden. Pyydämme teitä, ministerit Karpela ja Manninen, ottamaan asian esille valtioneuvostossa sekä ministeriöissänne. Vetoamme myös opetusministeriöön ja valtiovarainministeriöön valtionosuuslainsäädännön piirissä olevien teattereiden jo neljä vuotta samansuuruisena pysyneen yksikköhinnan sekä lain piirissä olevien teattereiden harkinnanvaraisen avustuksen korottamiseksi. Tästä jälkimmäisestä määrärahasta alueteatterit, mm. Kajaanin kaupunginteatteri, saavat tukea alueelliseen toimintaansa. Nämä tarpeet tulisi ottaa huomioon jo vuonna 2005, mutta etenkin siinä tilanteessa, kun valmistellaan tulevien vuosien budjetteja. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan toivomme ottavan asian esille valtionbudjetin 2005 käsittelyssä. Jo siinä tulisi korottaa teattereiden yksikköhintaa ja lisätä alueellisen toiminnan määrärahaa.Määrärahan vähyyden vuoksi alueteatteritoiminnan jatkuminen Kajaanissa ja pian muissakin teattereissa on vakavasti uhanalaista. Teatteritoimintaa rahoitetaan valtion ja kunnan määrärahoista. Vahvan alueteatteriverkoston säilyminen on tärkeä osa kansallista aluepolitiikkaa; sitä ei voi sälyttää kotikunnan harteille. Valtiovallan tulee kantaa vastuuta siitä, että mikään alue ei jää vaille teatteritarjontaa.Puheenjohtaja Riitta SeppäläSihteeri Ansa AarnioJAKELU:Opetusministeriö:- neuvotteleva virkamies Risto Ruohonen- kulttuuriasiainneuvos Katri SanttilaSisäasiainministeriö- kehittämispäällikkö Teemu Eriksson- neuvotteleva virkamies Harri MartikainenValtiovarainministeriö

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Hallitus ei aio pelastaa Kajaanin teatteria

Julkaistu 5.12.2004

SUNNUNTAIDEBATTI
"Teatterin sulkeminen ei auta Kajaania"
Hallitus ei esitä Kajaanin teatterille kriisitukea, mutta eduskunta voi sen tehdä, kirjoittaa kulttuuriministeri Tanja Karpela. Lähivuosina teattereille pitää saada lisää rahaa: teatterien henkilötyövuosiin tarvitaan tasokorotus, ja i

Olen saanut useita huolestuneita viestejä eri puolilta ja tahoilta maatamme koskien Kajaanin kaupunginteatterin taloudellista ahdinkoa. Olen myös itse huolissani Kajaanin tilanteesta erityisesti siksi, että en näe teatterin tai taidelaitosten sulkemisen olevan ratkaisu kunnan talouden pelastamiseen. Kulttuuripalvelut eivät ole ongelman aiheuttajia, eikä niiden alasajo ole kestävä ratkaisu kuntatalouden ongelmiin.

Kajaanin teatteri on tehnyt hyvää työtä. Se on valittu vuoden 2003 teatteriksi, ja kävijämäärät sekä pääsylipputulot ovat olleet nousussa. Menestyksestä huolimatta talouden karut tosiasiat ovat johtaneet teatteria koskeviin ikäviin säästöpäätöksiin.

Monet ovat syyttäneet Kainuun maakuntakokeilua tilanteesta. Kokeilu, joka on vasta alkamassa, ei kuitenkaan ole aiheuttanut kuntatalouden kurjistamista, pyritäänhän kokeilulla kustannustehokkaasti järjestämään peruspalvelut. Jos kokeilu onnistuu, se antaa liikkumavaraa myös kulttuuripalvelujen suhteen.

Ongelmana tällaisissa rakenteellisissa uudistuksissa on se, että muutokset aiheuttavat alkuvaiheessa lisäkustannuksia, mutta säästöt tulevat viiveellä. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetustoimi ovat perustuslailla suojattuja, säästöt on helpointa kohdistaa kulttuuripalveluihin. Mikään kunta ei voi pahimmassakaan kassakriisissä uhata, että terveyskeskus tai peruskoulu suljettaisiin puoleksi vuodeksi. Kajaanin teatterin ja museoiden osalta tällaistakin vaihtoehtoa esitettiin. Nyt näyttää siltä, ettei koko henkilöstöä kattavia lomautuksia tehdä, mutta osa henkilökunnasta todennäköisesti irtisanotaan.

Maakuntakokeilun lisäksi syylliseksi on leimattu valtion tuen vähäisyys. Valtionosuuden perusteena olevien henkilötyövuosien hinnan alhaisuus ja niiden määrä on ongelma, joka syntyi kahden edellisen vaalikauden aikana. Vaalien jälkeen tapahtui selvä käänne. Tämän vuoden ja ensi vuoden talousarvioissa on päästy vajetta kuromaan umpeen noin kymmenen prosentin vuosivauhdilla. On selvää, ettei muutamassa vuodessa pystytä paikkaamaan ongelmaa, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa.

On väitetty, että ministeriö asettaisi teatterit eri alueilla eriarvoiseen asemaan ja jollakin tavalla suosisi pääkaupunkiseudun teattereita taloudellisesti. Näin ei ole. Valtionosuusjärjestelmä on kaikille sama: valtionosuus on 37 prosenttia laskennallisesta henkilötyövuodesta. Poikkeuksen tekevät ainoastaan kaksi niin sanottua kansallista taidelaitosta eli Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri, joiden valtionosuusprosentti on suurempi kuin muiden 55:n valtionosuutta saavan teatterin.

Parhaillaan sisäasiainministeriön johdolla valmistellaan valtionosuusuudistusta. Pyrkimyksenäni on, että teattereiden henkilötyövuosiin tehtäisiin tasokorotus ja jatkossa myös indeksikorotukset.

Vuonna 1997 indeksikorotuksista luovuttiin teattereiden omasta pyynnöstä ja kompensaatioksi lisättiin henkilötyövuosien määrää. Tämä ratkaisu on osoittautunut teattereiden kannalta huonoksi. Mielestäni ei ole mitään perusteita sille, että teatterin tukijärjestelmä poikkeaisi orkestereista ja museoista.

Kajaanin kaupunginteatteri saa valtionosuuden lisäksi alueteatteritoimintaansa harkinnanvaraista valtionapua veikkausvoittovaroista. Kun niin sanotun jakosuhdelain myötä veikkausvoittovaroja voidaan jatkossa ohjata entistä enemmän taiteelle, tieteelle, nuorisolle ja urheilulle, tulee myös alueteattereiden tuki kasvamaan, ainakin sinä aikana kun minä toimin kulttuuriministerinä.

Veikkausvoittovarojen jakopäätökset tehdään vuosittain, joten on luonnollista, että poliittisten voimasuhteiden muutokset voivat vaikuttaa tuen määrään.

Kajaanin kaupunginteatteri saa ensi vuonna yhden henkilötyövuoden lisää. Henkilötyövuosiin perustuva valtionosuus tulee ensi vuonna olemaan 525578 euroa. Alueteatteritoimintaan on lisäksi myönnetty harkinnanvaraista valtionapua tälle vuodelle ja ensi vuodelle 235000 euroa.

Verrattuna maamme teattereiden yleiseen tilanteeseen, Kajaani saa valtiolta aika hyvin tukea teatteritoimintaansa. Ensi vuoden mahdollisen kriisiavun suhteen ratkaisuvalta on eduskunnalla, joka päättää tuloarviosta. Hallituksen antamassa talousarvioesityksessä ylimääräiseen avustukseen ei ole varauduttu.

Kajaanin tilanteeseen ei ole löydettävissä syntipukkia. Nyt kannattaisi rauhassa miettiä eri vaihtoehtoja ja katsoa, miten maakuntakokeilu onnistuu, eikä tehdä tässä muutosvaiheessa mitään paniikkijarrutuksia.

Kainuun kaltaisten alueiden ongelmana on asukasluvun lasku, ikärakenteen vanheneminen ja työpaikkojen väheneminen. Kehityksen suunta saadaan käännettyä vain, kun alue uskoo tulevaisuuteensa ja panostaa vetovoimaa lisääviin tekijöihin, kuten kulttuuriin. Kulttuurin taloudellisista vaikutuksista alueilla on tehty paljon tutkimuksia. Niissä on päädytty siihen, että kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Samoin on todettu, että taantuvilla seuduilla kehitys voidaan saada uuteen nousuun nimenomaan kulttuuriin panostamalla.

Kulttuurin merkitystä työllisyyden kannalta ei ole vielä riittävästi tiedostettu. Sekä valtion että kuntien talousarvioesityksiin on aina ollut paljon helpompi saada määrärahoja talojen korjaamiseen kuin kulttuurisisältöjen tuottamiseen. Kulttuurityöpaikat lisääntyvät nykyisen Euroopan unionin alueella ripeästi, ja niiden määrä on työllistäjänä ohittanut monet perinteiset teollisuuden alat.

Valtion työllisyyspolitiikka on perinteisesti merkinnyt infrastruktuurin rakentamista ja teollistamista. Laman aikana ymmärrettiin, että tieteeseen panostamalla saadaan kestävää työllisyyttä aikaan. Nyt on aika tiedostaa kulttuurin merkitys työpaikkojen ja hyvinvoinnin kannalta.

Kulttuuri ei ole mikään musta aukko, johon rahat katoavat, vaan investointi, joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Yhteisten verorahojen käytössä on kuitenkin aina oltava tarkka. Myös kulttuurilaitosten itsensä on ponnisteltava omien toimintatulojensa lisäämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi.


Tanja Karpela

Mitä Kajaanille on tapahtumassa?

Olemme viime aikoina käyneet usean ystäväni kanssa tulevaisuutta koskevia keskusteluja. Opiskelumme alkavat olla takana ja itse kukin on havainnut seisovansa ikään kuin rajapyykillä. Moni kaipaa isojen kaupunkien hulinassa enemmän tilaa ja omaa rauhaa. Kun pohdiskelemme vaihtoehtoisia paikkoja asettumisen sijaksi ja rajaamme hypoteesin koskemaan Suomea, kaikki pienehköt kaupungit tuntuvat periaatteessa olevan samalla viivalla. Kaupungit siksi, että on totuttu palvelujen läheisyyteen ja tekemisen mahdollisuuksiin. Tarvitsemme ihmisiä, kun niiden sekaan tekee mieli sukeltaa. On itsestään selvää, että kaupungista on löydyttävä mahdollisuus tehdä koulutusta vastaavaa työtä, mutta sen jälkeen…Ainut paikkakunta joka keskusteluissamme saa poikkeuksellisen aseman muihin nähden on Kajaani. Tämä siksi, että olemme kaikki sieltä lähtöisin. Tiedämme paikan, olemme eläneet sen.

2000 -luvun nuorille aikuisille asettuminen ja/tai perheen perustaminen ei tarkoita seinien sisälle pysähtymistä, sisäänpäin katsomista. Meidät on kasvatettu jo peruskoulussa eurooppalaisiksi. Kodin ulkopuolelta on löydyttävä elämää, kodin ulkopuolella on oltava mahdollisuuksia.Miten Kajaani kaupunkina tähän haasteeseen vastaa? Viimeisin Kajaania koskeva uutinen oli luettavissa viime lauantain Helsingin Sanomista ja valitettavasti se oli käsittämätön, suorastaan järkyttävä. Yhdellä päätöksellä aiotaan mitätöidä Kajaanin asema kulttuurikaupunkina. Käsittämättömäksi asian tekee se, että Kajaani markkinoi itseään juuri kulttuurikaupunkina.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että teatteri on lähes poikkeuksetta aihe, josta voi keskustella melkein jokaisen Kajaania vain vähän tuntevan kanssa. Luonnon, puu-uunileivän ja massiivisen Kaukametsän rinnalla teatteri on nimenomaan kajaanilaista osaamista koskeva asia, joka puhuttaa. Kysymys on nimenomaan poikkeuksellisesta osaamisesta. Ihmisistä ja tekemisestä, joka on valtakunnallista huippua! ;Kajaanin kaupungin teatteri on yksinkertaisesti kaikilla kriteereillä mitaten suomalaisen teatterikartan kirkkain piste; (HS 20.11 2004). Tähän yhtyvät monet ja myös siihen, että Kajaanissa ja sen ympäristössä teatteriin ovat löytäneet tiensä;ihan tavalliset ihmiset;.

Muutamia viikkoja sitten Kajaanissa käydessäni keskustelin keski-ikäisen tuttavani kanssa, joka oli juuri nähnyt Kolme Sisarta. Oli häkellyttävää kuunnella, miten moniulotteisesti hän osasi näkemäänsä purkaa. Ymmärsin, että Kajaanissa ollaan jo monessa mielessä paljon edellä muita. Täällä saatetaan kahvilakeskusteluissa jutella renkaiden vaihdon ohella teatterista! Ihan noin vain, miesten kesken! Kajaanissa teatteri toteuttaa tehtäväänsä aidoimmassa merkityksessään!

Jos tarkoituksena ei ole ajaa alas kaupunkia, miten ne asiat, joilla voidaan houkutella uusia koulutettuja ja/tai perheellisiä veronmaksajia, koetaan toissijaisina?

Kaupunki on sijoittanut suuria summia mm. Kaukametsään, musiikkiopiston ja kansalaisopiston tiloihin. Ei tarvitse paljoa pohtia ymmärtääkseen, että noiden instituutioiden ja infrastruktuurin edellytys on, että kaupungista täytyy löytyä myös tekijöitä ja osaamista. Kulttuuri on nimenomaan sitä, ei instituutioita ja infrastruktuuria. Kajaanin kaupunginteatteri on huippuosaamista, se on tehnyt itsestään kaupungille brandin.

Kajaanissa on useita toimijoita, jotka niittävät mainetta kaupungille vähillä resursseilla, sisäisen palon siivittäminä ja asiaansa uskoen. Kaupunginteatteri ja Routa -ryhmän saama tanssin aluekeskus ovat näistä erinomaiset esimerkit. Opetusministeriön myöntämästätanssin aluekeskuksesta tappelivat sanan varsinaisessa merkityksessä useat kaupungit. Kajaani onnistui saamaan sen. Tämä tarkoittaa, että valtakunnallisesti uskotaan ja arvostetaan sitä, mitä Routa-ryhmä tekee, ei ainoastaan maakunnalle, vaan koko Pohjois-Suomelle sekä koko suomalaiselle tanssitaiteelle!

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin suuntaan kaupunkia halutaan kehittää. Peräänkuulutamme rehellistä arvokeskustelua ja tulevaisuuden visioista informointia.

Jotta myös me, jotka seuraamme vanhan kotikaupunkimme elämää aktiivisesti ja pohdiskelemme tulevaisuuden kotikaupunkiamme, voisimme uskoa Kajaanin tarjoavan lapsillemme vähintään sen, mitä itse olemme sieltä saaneet.

Heidi Naakka, 28

tanssija, Helsinki

Kari Naakka, 31

luokanopettaja, Helsinki

Maria Kananen, 28

tanssija, Båros

Tommi Kärnä, 28

FM aineenopettaja, Tampere

Teemu Sirviö, 32

AD, Kuopio

Minna Ratas, 27

sosionomi, Oulu



Jonni Pantzar, 30

teatterintekijä, Tampere

Petri Kähkönen, 28

lehtori, Turku

Jaana Kurttila, 35

puvustaja, Kuopio

Teatterin tueksi perustettin yhdistys -- Kainuun sanomat 08.12. - 22:55



Teatterin kannatusyhdistyksen perustamiskokous Kaupunginteatterin päänäyttämöllä kokosi salin täyteen.

Silja Aitoaho

Miltei täysi salillinen teatterin ystäviä kerääntyi eilen Kajaanin teatterin päänäyttämön saliin perustamaan kaupunginteatteria tukevaa kannatusyhdistystä. Perustava kokous valitsi Kajaanin kaupunginteatterin tuki -yhdistyksen puheenjohtajaksi Kainuun Sanomien päätoimittaja Matti Piiraisen.

Hallitukseen valitut kahdeksan jäsentä ovat Kaija Räihä, Anne Huotari, Jussi Peltokallio, Kari Ryhänen, Eino Saari, Helena Aaltonen, Pekka Agarth ja Katriina Hänninen.

Kannatusyhdistys tukee teatterin toimintaa jäsentensä maksamin jäsenmaksuin. Tiiviin keskustelun jälkeen vuoden 2005 jäsenmaksuksi päätettiin 20 euroa ja opiskelijajäsenyydeksi 10 euroa. Yhteisöt ja yritykset voivat kantaa kortensa kekoon 500 euron kannatusjäsenmaksulla.

Lisäksi yhdistys voi toimia aktiivisesti hankkiakseen teatteria tukevia sponsoreita.

Yrittäjät kyselleet
lahjoitusmahdollisuutta
Teatterinjohtaja Ilkka Laasonen kertoi muutamien yrittäjien tiedustelleen mahdollisuutta osoittaa teatterille joulun alla lahjoitus. Kokous päätyi siihen, että halukkaat voivat ilmoittaa tulevasta lahjoituksestaan ennenaikaisesti. Kun yhdistys on kirjattu virallisesti jäsenrekisteriin, kaikki halukkaat voivat lahjoittaa kannatusyhdistyksen kautta tukivaroja teatterille.

Perustavassa kokouksessa puhetta johtanut Piirainen muistutti, että kainuulainen yleisö voi myös osoittaa tukensa teatterille kääntämällä lipputulot nousuun. Yksi keino on ottaa yhteyttä valtuustoryhmien puheenjohtajiin ennen sivistystoimen määrärahoista 13.12. päättävää kaupunginvaltuuston kokousta.

Mielenosoitus kajaanilaisen kulttuurin puolesta 10.12. Kokoontuminen kello 16.30 Taidetalolla. Kulkue lähtee liikkeelle kello 17 ruumissaattona Kainuun Museolta ja päätyy Raatihuoneentorille, jossa nähdään ohjelmaa.

Kulttuurin lisäraha nostatti toiveita tuesta Kajaanin teatterille - Kaleva 8.12.2004

Eduskunnassa toivotaan, että kulttuurille ensi vuonna tulevasta lisärahasta liikenee jotakin Kajaanin kaupunginteatterin pelastamiseksi talousahdingosta.


Lisärahojen yksityiskohtainen jako jää suurelta osin opetusministeriön päätettäväksi, mutta huoli alueteattereiden rahoitusvaikeuksista kirjataan mietintöön, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta ottaa kantaa hallituksen budjettiesitykseen. Tässä yhteydessä tarkoituksena on mainita erityisesti Kajaani.

"Sokea Reettakin pystyy siitä lukemaan, mitä valiokunnassa ajatellaan", valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Matti Ahde (sd.) sanoi keskiviikkona.

Kulttuuri, urheilu ja nuorisotyö ovat saamassa veikkausvoittovaroista ensi vuonna yhteensä 9,5 miljoonaa euroa aiottua enemmän, ja vastaavasti kirjastojen menoja rahoitetaan enemmän valtion budjetista. Tämä on osa hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimista yhteensä noin 50 miljoonan euron budjettilisäyksistä.

Keskiviikkona tarkentuneiden laskelmien mukaan kulttuuri on saamassa lisää 4,2, liikunta 3,1 ja nuorisotyö 2,2 miljoonaa euroa.

Lisärahaa yllättäen jaettavaksi saanut kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) ei ollut keskiviikkona eduskunnassa kertomassa, missä hän itse näkee suurimmat tarpeet.

Avustaja kertoi, ettei ministeri halua kommentoida asiaa tässä vaiheessa.

Kaupunginteatterista maakuntateatteriksi?

Kainuun kymmenen kunnan yhteisellä teatterilla olisi nostetta


Kajaanin ja muun Suomen alueteatteritoimintaa harjoittavat teatterit odottavat nyt veikkaajista pelastavia enkeleitä.
Eduskunta on päättänyt siirtää veikkausvoittovaroista valtion varsinaisen budjetin puolelle odotettua suuremman summan kirjastolaitoksen rahoitusosuuksia eli 9,5 miljoonaa euroa.
Saman verran on siten tulossa jakoon ylimääräisenä kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön tukemiseen. Kulttuurin yllätyspotti tulee olemaan noin 4,2 miljoonaa euroa.
Ylitarkastaja Janne Puhakka opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-osastosta sanoo eduskunnan voivan kohdentaa rahojen jakoa haluamallaan tavalla.
Sen jälkeen osasto esittää listan avustusten kohteista, ja ministeri Tanja Karpela tekee lopullisen päätöksen.
Puhakka ei halua esittää mitään arviota siitä, onko veikkausrahoista tulossa hätäapua Kajaaniin tai toiselle kriisikohteelle, Aleksanterin teatterille.
Eduskunta käsittelee budjetin vielä ennen joulua.

Kajaanin teatterissa on viime viikkoina puntaroitu erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.
Kainuun maakuntakokeilun myötä ollaan alueen peruspalveluja suunnittelemassa kymmenen kunnan yhteisellä synergialla.
Teatterissa on nyt pohdittu, eikö Kajaanin kaupunginteatteri voisi tehdä saman eli nimetä itsensä maakuntateatteriksi. Alueteatteritukeahan se kiertuevelvollisuuksiensa hoitamiseen jo valtiolta saa.
Kainuun kymmenen kunnan yhteisenä teatterina nykyinen kaupunginteatteri voisi profiloitua johtaja Ilkka Laasosen mukaan näkyvämmin koko alueen yhteisenä taidelaitoksena.

Kainuun kunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala ja Vuolijoki.
Kuhmo ja Sotkamo ovat Laasosen mukaan jo ilmaisseet olevansa halukkaita yhteiskainuulaisen teatterin tukemiseen.
Maakunnallinen teatteri olisi Laasosen mukaan kiinnostava ja pelastavakin hallintomallikokeilu, jossa kaikki kunnat osallistuisivat rahoitukseen ja saisivat vastineeksi haluamiaan teatteripalveluja.

Nykyisellä rahoituspohjalla kaupunginteatteria uhkaavat sekä pakkolomautukset että henkilökunnan irtisanomiset.
Kaupunki uhkaa vähentää teatteriltaan ensi vuonna noin 600000 euroa. "Se merkitsee viiden työntekijän irtisanomista ja lisäksi noin viiden kuukauden pakkolomautusta", Laasonen laskee.
Noidankehä on valmis, jos teatteri joutuu sulkemaan ovensa ja vähentämään henkilökuntaansa. "On vaarana, että Kajaani tipahtaa kokonaan ulos valtionosuusjärjestelmästä."
Valtion tuki riippuu henkilötyövuosista, "eli Kajaanissa se on merkinnyt yhtä työpaikkaa kohden 35000 euroa vuodessa", Laasonen laskee.
Ensi vuodeksi valtiolta on tulossa tukea 765000 euroa. Niitä ei kuitenkaan tule, jos teatteri sulkee ovensa.

Kymmenet järjestöt sekä yksittäiset taiteilijat ja kansalaiset ovat viime päivinä lähettäneet erilaisia vetoomuksia sekä opetusministeriöön että Kajaanin kaupungille.
Näyttää myös, että kansalaisliikkeen luonteen saanut huoli Kajaanin kaupunginteatterin tulevaisuudesta olisi tuottamassa tulosta.
Kulttuuriministeri Tanja Karpelan mukaan eduskunnan on mahdollista ottaa ensi vuoden budjettia käsitellessään toivelistaansa alueteattereiden ylimääräinen tuki.

Lisää aiheesta:
Kajaanissa ehdotetaan teatterin yksityistämistä
Kajaanin teatterin kevään ohjelmisto
Generaattori imee Kajaanin nuorisoa
Pannaan leipään puolet petäjäistä
Palkituin, ulkomailla kysytyin


KIRSIKKA MORING / Helsingin Sanomat

Kainuun uutiset YLE Kainuunradio



Teatterin säästöjen kattaminen valtion ja kaupungin sopimus
13.12.2004


Kulttuuriministeri Tanja Karpelan toistaiseksi tarkentumaton lupaus valtion taloudellisesta tuesta kaupunginteatterille on rauhoittanut mielialoja Kajaanissa.

Teatterilta vaadittujen 600 000 euron säästöjen kattamisesta aiotaan neuvotella opetusministeriön ja kaupungin välillä.

Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa toteaa, että kyseeseen voi tulla kustannusten jako puoliksi. Hänen mukaansa on myös mahdollista, että valtio ottaa kaupungin talousongelmien vuoksi kattaakseen kaksi kolmannesta kustannuksista.

Karpela lupaa apua Kajaanin kaupunginteatterille
Julkaistu 8:35



Kulttuuriministeri Tanja Karpela on luvannut valtionapua säästöpaineiden kanssa kamppailevalle Kajaanin kaupunginteatterille, kertoo maanantain Kaleva.
Avustuksen suuruutta Karpela ei kerro. "Aion keskustella ministeriössä ja kaikkien muidenkin toimijoiden kanssa ennen kuin summista puhutaan."

Karpelan mukaan apua annetaan sillä ehdolla, ettei Kajaanin kaupunki ryhdy säästämään lisää muista kulttuuripalveluista. Kyseessä ei kulttuuriministerin mukaan ole myöskään valtiolta teatterille tuleva vuoden hätäapu.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti torstaina ohjata alueteattereille 600000 euroa lisärahoitusta veikkausvoittovaroista. Karpelan mukaan Kajaani ei saa yksin koko pottia, vaan hän muistuttaa että ongelmia on muuallakin.


Helsingin Sanomat

Korhonen valmis maakunnalliseen teatteriaiesopimukseen
15.12.2004


Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Korhonen katsoo, että maakunnalla voisi olla valmiutta aiesopimukseen, jossa maakunta ja Kajaanin kaupunki sopisivat teatterin tulevasta omistajapolitiikasta, hallinnosta ja tulevan toiminnan suuntaviivoista.

Maakuntavaltuuston avauspuheenvuorossaan hän korosti myös, että maakunta-kuntayhtymän aloitus ei tuo lisää päällikkövirkoja.

Päällikkövirkojen lisäksi myös luottamushenkilöt vähenevät ja luottamuselinten hallinto kevenee.

Esimerkkinä vähennyksistä Korhonen mainitsi johtavat lääkärit, -hoitajat ja sosiaalijohtajat.

YLE Kainuun radio

Henkilöstöjärjestöt eivät hyväksy Kajaanin talouden sopeuttamislinjaa Kajaanin kaupungin päättäjät ovat äänestyspäätöksellään valinneet talouden sopeuttamislinjakseen rajut henkilöstömenojen leikkaukset , joita allekirjoittaneet eivät hyväksy. Valittu linja osoittaa , että puheista huolimatta henkilöstö ei ole kaupungin tärkein voimavara vaan kustannuserä, joka voidaan uhrata nopeiden säästöjen saavuttamiseksi.Asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen näyttää nousseen tärkeimmäksi päämääräksi, jonka rinnalla muulla ei ole merkitystä , ei palvelutuotannolla , toimintakyvyllä eikä kaupungin maineella eikä henkilöstöllä.Esimerkiksi perusturvatoimialan yli 600:n työntekijän lomautukset vuonna -99 olivat varoittava esimerkki, jonka taloudelliset tuotot jäivät viidesosaan tavoitteesta. Haittavaikutukset olivat kuitenkin mittavia pitkine oikeudenkäynteineen. Lomautusten perusteluina käytetään taloudellis-tuotannollisia perusteita. Siis työn pitäisi olla tilapäisesti tai pysyvästi vähentynyt eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muita tehtäviä tai koulutusta uusiin tehtäviin. Tästähän ei ole kysymys vaan perusteluna on rahan puute. Kajaanin talousluvut eivät suinkaan ole kaikkein huonoimpia koko maassa , mutta toimenpiteet näyttävät olevan ainutlaatuisen jyrkkiä. Esimerkiksi Kajaanin velkamäärä euroina asukasta kohti on tilastoissa kaupunkien keskitasoa.Samoin kattamattomia alijäämiä oli viime vuonna yli sadalla muullakin kunnalla ja keskimäärin saman verran kuin Kajaanissa 2003.Myöskään Kajaanin talousluvut eivät olleet riittävän huonoja kuntien harkinnanvaraisen avustuksen saamiseen. Näitä avustuksia sai 80 kuntaa , joiden katsottiin olevan Kajaania heikommassa taloudellisessa tilanteessa. Tuntuu käsittämättömältä miksi Kajaani ikään kuin omalla päätöksellään julistautuu Suomen huonoimmaksi kunnaksi , joka ainoana koko maassa ei pysty selviytymään edes lakisääteisistä perustehtävistään ja ajaa alas toimintoja, joita ei ole pakko ylläpitää. Toki talouden kehityksen suunta on saatava oikeaksi , mutta ei ylimitoitetuilla keinoilla.Valtuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen pitää veroprosentin ennallaan vuonna 2005. Suomen 432:sta kunnasta on 201 kuntaa, joissa on korkeampi veroprosentti kuin Kajaanissa ja 182 kuntaa , joissa se on matalampi kuin Kajaanin 18.75%. Maan alin kunnallisveroprosentti on 16 % , korkein 21 % ja yleisin 19 % , joka on 128:ssa kunnassa. Veroprosenttinsa korotuksesta päätti tänä vuonna yhteensä 136 kuntaa.Näkemyksemme mukaan talouden tasapainoon saattaminen vaatii välittömiä toimenpiteitä ja rakenteellisia muutoksia sekä pitkän aikavälin palvelustrategiaa, mutta nyt suunniteltu nopea toteuttamisaikataulu lomautuksineen on johtamassa entistä huonompaan tilanteeseen ja pitkäkestoisiin haittavaikutuksiin.Allekirjoittaneet esittivät jo syksyllä, että Kajaanin olisi laadittava pitkän aikavälin tervehdyttämisohjelma, joka sisältäisi edellä mainitun palvelustrategian lisäksi henkilöstösuunnitelman. Tällä tavoin palvelutuotannon muutoksiin olisi tullut ennustettavuutta ja sopeutumisaikaa. Jostakin syystä tämä ei kaupungin poliittiselle johdolle kelvannut, vaan valtuuston enemmistö valitsi tietoisesti linjan, joka johtaa kuntalaisten saamien palvelujen heikkenemiseen. Kaupungin henkilöstölle on näin tulossa lomautusten muodossa noin 5 %:n ”veronkorotus”. Henkilöstömäärän vähentämiseksi eläkkeelle siirtymistä pitäisi hyödyntää mahdollisimman paljon ja suosia vapaaehtoisia toimia kuten osa-aikatyötä , varhaiseläkettä sekä vuorotteluvapaata. Myöskin lähivuosille ennakoitu kunta-alan työvoimapula olisi jollakin tavalla jo otettava huomioon.Lomautuksilla ja irtisanomisilla kuntalaisten palveluiden laatu heikkenee , palveluiden määrä vähenee, ja jotkut palvelut loppuvat kokonaan.Haluamme että Kajaani on myös tulevaisuudessa hyvä ja haluttu.Kajaanin kaupungin työsuojeluvaltuutetut ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehetMatti EerolatyösuojeluvaltuutettuHelena KiiveripääluottamusmiesKauko MäättätyösuojeluvaltuutettuMarjatta OulujärvipääluottamusmiesJukka RantapääluottamusmiesMartti RautiainenpääluottamusmiesAulis SelesniemipääluottamusmiesPentti Väyrynen

pääluottamusmies

Karpela lupasi pelastaa Kajaanin teatterinKulttuuriministeri pelastaa Kajaanin kaupunginteatterin, jos kaupunki jättää kulttuurisektorin rauhaan.

Tässä jutussa myös: "Tiukka tilanne"

Intian-loma venyttää päätöstä Kulttuuriministeri Tanja Karpela lupaa pelastaa Kajaanin kaupunginteatterin uhkaavilta lomautuksilta.

Kajaanissa marssittiin perjantaina viidensadan hengen voimin teatterin puolesta.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) pisti eilen Kajaanin kaupungin koville. Kaivattu valtionapu kaupunginteatterille jää saamatta, ellei kulttuurisektorin leikkaussuunnitelmia laiteta kuriin.Kulttuuriministeri lupasi Kalevassa ehdollisen tukensa Kajaanin kaupunginteatterin pelastamiseksi.- Sellainen ajatus on täysin väärä ja mahdoton, että kaupunki säästäisi enemmän muista kulttuuripalveluista. Sitä signaalia teatterille tulevasta valtionavusta ei saa tulla, Karpela saneli avun ehtoja Kalevassa.Ministeri edellyttää, että Kajaanin kaupungilta löytyy pitkän tähtäimen ratkaisuja kulttuuritoiminnan pelastamiseksi. Summista puhutaan vasta, kun neuvotteluissa on kuultu kaikkia osapuolia.- Tämän pitää olla talkootoimintaa, johon kaikki osallistuvat, siis myös kaupunki itse, Karpela vaati.

"Tiukka tilanne"Kajaanissa ei tiedetty, olisiko kulttuuriministerin yllätysvedosta pitänyt iloita vai ei.- En tiedä, oliko ministerin lupaus positiivinen yllätys vai ei. Piina pitkittyy, emmekä voi huokaista helpotuksesta ennen kun nuija kopsahtaa pöytään meidän hyväksemme, teatterin johtaja Ilkka Laasonen huokaili eilen illalla.Valtuusto väänsi eilen tunteja kompromissia ensi vuoden budjetista. Lopulta se päätti ottaa aikalisän.Se sitoutui käsittelemään lisätalousarvion heti, kun neuvottelut opetusministeriön kanssa valmistuvat.- Tottakai ministerin tuki on iloinen asia. Tilanne on täällä vaan niin äärimmäisen tiukka, sivistystoimenjohtaja Risto Brunou totesi.

Brunou kieltäytyi eilen ennakoimasta, kuinka paljon kaupungilla on varaa tulla vastaan. Hän toivoo pikaisia neuvotteluja.Intian-loma venyttää päätöstäTeatterinjohtajaa huolestuttaa, että päätös venyy yli ministerin kolmen viikon Intian-loman.- Syksyn suunnittelu on pahasti myöhässä. Emme voi tehdä sopimuksia ennen kuin rahoitus varmistuu. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa, etteivät ensi-illat valmistu.Karpela sai joulukuun alussa kulttuuripiirit kimppuunsa ilmoittamalla, että hallitus ei lupaa hätäapua palkitulle kaupunginteatterille. Tilanne muuttui perjantaina, kun valtiovarainvaliokunta sopi alueteattereille ohjattavasta 600 000 euron harkinnanvaraisesta avustuksesta.Koko summaa Kajaani ei kuitenkaan saa, vaan potista tarjoillaan myös muille ongelmateattereille.

SANNI GRAHN
sanni.grahn@iltalehti.fi

Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaalle

Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa tuntuu kovin tuohtuneen Helsingin Sanomissa 12.12 ilmestyneestä Alaviite-kirjoituksestani.Tässä pari pientä huomiota hänen kaupunginvaltuustossa pitämästään puheesta, josta luin otteita Kainuun Sanomista.

Kajaani ei ole Lille eikä Lens (Montpellieristä ei kirjoituksessani ollut edes puhetta), mutta ne ovat köyhiä kaupunkeja, joissa kunnallinen hallinto on katsonut hyväksi panostaa kulttuuriin. Se kannatti. Siteeraan tässä lilleläisen pitkäaikaistyöttömän lausetta: ”Minä sain ihmisarvoni takaisin.” Ihmisarvo on sama niin Kainuussa kuin Pohjois-Ranskassakin.

Missään vaiheessa en ole arvostellut tavallisia kajaanilaisia tai kaupungissa työtään tekeviä taiteilijoita. Heitä voi kohdella alentavasti myös lähietäisyydeltä.

Kaupunginjohtaja Vähämaa valittaa, ettei julkisuudessa ole esitetty rakentavia ehdotuksia. Eivätkö ne kuulu nimenomaan kaupungin hallinnolle?

Hämmentävintä kaupunginjohtaja Vähämaan puheessa on suhtautuminen teatteriin. Siitä näyttää äkkiä tulleen epätoivottava laitos. ”Tulevaisuuden kannalta Generaattori on vähintään tärkeämpi kuin kaiken haluamansa saanut laitosteatteri.”

Myös tänä syksynä aloittanutta Pohjoista tanssikeskusta Vähämaa pitää teatteria tärkeämpänä. Sopinee kysyä, eikö hän itse ole antanut ymmärtää, että teatteri on kaupungille ja alueelle tärkeä? Hän on tukenut ja kannustanut sitä - niin kuin oikein on ollut, ja saanut tällä toiminnallaan ansaittua kiitosta ja arvovaltaa. Haluaako hän nyt vähätellä teatterin arvoa, vähätellä sitä mitä itse on tehnyt? Ja haluaako hän lyödä kiilaa Kajaanissa toimivien taidelaitosten väliin.

Vielä oudommalta tuntuu ”vähävaraisen veroja maksaneen ihmisen” kirjeen siteeraaminen. Onko siinä oleva viesti: ”kyllä se on pieni elitistinen ryhmä, joka joka kuukausi teatterissa käy”. Tällä sitaatilla kiistetään se seikka, että Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteritoimintoineen olisi kaikkien kajaanilaisten teatteri ja vihjataan, ettei kaupungin kannata ponnistella vain eliitille tarkoitettujen huvien eteen.

Menestynyt ohjelmapolitiikka on sekin siis ollut täysin väärä.

”Vähävarainen” viittaa taas siihen, että sivistystoimen johtajan moittimat alhaiset lippujen hinnat olisivat sittenkin liian korkeat. Tätä logiikkaa en ymmärrä.

Toivon, että puhe on pidetty pikaistuksen vallassa ja ettei se hankaloita ratkaisun löytymistä valtion ja kaupungin välillä.

Outi Nyytäjä

Helsinki

Joulu tosiaan tuli, mutta tuleeko enää ensi vuonna?

Tonttulan väki kokoontui iloiseen joulunodotusjuhlaan Kajaanin kaupungin valtuustosaliin 13.12.2004 ja jakoi lahjojaan kilteille kuntalaisille. Valtio-tontun myötämielisen avustuksen turvin pelastettiin teatterin toiminta ensi vuodeksi, pallohallissa voi pienet ja isot sekä koiraperheet ensikin vuonna harrastaa eikä Vuoreslahden kouluakaan lakkautettu. Hyviä ja kohtuullisia päätöksiä, jotka moni kuntalainen varmasti hyväksyy ja iloisina mainitut joululahjat vastaanottaa. Mutta mutta… kaikkihan me tiedämme, että liika on liikaa ja liiasta makeasta seuraa paha olo. Kävikö näin nytkin?

Kuntalaisia on viime vuosina eniten näyttänyt ärsyttävän laajamittaiset, uusien kohteiden investoinnit.

Asuntomessualueeseen on satsattu, tori uusittu ja jokimaisemaa parannettu. Myös elokuvateatteriin on sijoitettu. Käyttötalouteen ei ole riittävästi euroja ja valtuuston antamien joululahjojen myötä kasvatettiin ensi vuodeksi taas sellainen alijäämäbudjetti, että siinä on uuden valtuuston jäsenet ihmeissään. Silti investointeja jatketaan uusiorakentamisella vaikka entisiä kohteita korjaamallakin investointeja näyttää riittävästi syntyvän. Ja vaikka käyttökustannukset uusissa kohteissa on vanhoja pienemmät, ne vanhatkin täytyy hoitaa, jos niistä ei luovuta.

Kahden jalkapalloa harrastavan pojan äitinä, olisin tosi mielissäni, jos Kajaanissa olisi ”se hieno ja mahtava eurooppalaistyylinen jalkapallostadion”. Olisin myös paljon urheilua seuraavana kuntalaisena mielissäni, jos meillä olisi menestyviä jalkapallojoukkueita, joiden pelejä käydä hienolla stadionilla katsomassa. Oishan se kivaa, jos ois mukavaa… mutta kun ei ole!

Meillä ei tosiaankaan ole rahaa sekä pallohalliin että jalkapallostadioniin! Sen sijaan meillä kyllä on riittävästi näitä vouhkia, urheiluhullutonttuja (yleensä miespuolisia, joista ainakin kahden nimi on-puolueesta riippumatta - Hannu Kemppainen), jotka niin suuresti rakastavat jalkapalloa ja hokevat, että: ”Kuntalaisille yli puoli miljoonaa maksava investointi on aivan perusteltua tässäkin taloudellisessa tilanteessa ja stadion kyllä rakennetaan. Tästä ei teidän akkojen kannata alkaa salissa ääntä pitämään, sillä siitä voi liikaa keskustelua syntyä ja me on tämä asia jo sovittu. Tämä nyt ei ole mitään lehmänkauppaa, mutta jos saisit lautakuntapaikan niin olisitko hiljaa tästä asiasta jne. jne.” Siis juuri sitä poliittista inhoöklöä, jota ei uskoisi enää nykypäivänä olevan, mutta sitä vaan on.

Jokainen kuntalainen voi tahollaan miettiä, mikä tässä asiassa olisi ollut kohtuullista. Valitettavasti ehdotukseni liikuntapuistohankkeen siirtämisestä keräsi taakseen vain kahdeksan rohkeaa naista. Vastakkain asettelua (pallohalli vs. jalkapallostadion) on vaikea välttää, kun molemmat harrastuspaikat ovat jalkapalloilijoita varten. Pallohallia kuitenkin käyttävät muutkin; pesäpalloilijat, työpaikat ja työterveyshuollot testauspaikkoina, koululaiset, koiraharrastajat sekä Kainuun Rajavartiosto ja Kainuun Prikaati.

Jalkapallostadionia ei sen sijaan käytä sydäntalvella edes jalkapalloilijat, korkeintaan umpihankifutarit.

Kohta valtuustotontun tehtävistä vapautettu

Raisa Mäkäräinen

Kiitämme kaikesta sydämestämme yleisöä, tukijoita ja hengessä rinnallamme seisoneita, jotka olette kannustaneet meitä monin tavoin kuluneen syksyn aikana.

Toimintanne on vahvistanut käsitystämme, että teatterin työllä on kajaanilaisille ja kainuulaisille merkitystä. Se velvoittaa ja innostaa meitä jatkossakin tarjoamaan hengen ravintoa, mielen virkistystä ja ajattelun aiheita.

Hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta 2005!

Kajaanin Kaupunginteatteri

ja sen henkilökunta

Teatteri luopuu palolaitoksesta

Lisäbudjetin teko Kajaanissa alkanut, lyhyitä lomautuksia luvassa

Sinikka Viirret

Kajaanin kaupunginteatteri luopuu vanhasta palolaitoksesta säästääkseen vuokrakuluissa 16 000 euroa.

Taidemuseo laskee säästävänsä 22 000 euroa luopuessaan työtiloistaan Raatihuoneella.

Kainuun Museo aikoo pysytellä Asemakadulla, mutta sulunvartijan mökistä museo ei enää vastaa eikä maksa siitä vuokraa. Ensi kesänä mökkiä ei pidetä turisteja varten auki.

Kajaanin kaupunki omistaa Raatihuoneen, vanhan palolaitoksen ja sulunvartijan mökin. Uusia vuokralaisia Raatihuoneelle ja palotorniin ei ole tiedossa.

Kajaanin lisäbudjetin valmistelu on alkanut. Tiistaina neuvotteluja kävivät kahteenkin otteeseen kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa, sivistysjohtaja Risto Brunou, teatterinjohtaja Ilkka Laasonen, taidemuseon johtaja Heikki Aranne ja Kainuun Museon johtaja Antti Mäkinen. Vähämaa, Brunou ja Laasonen jatkavat neuvotteluja tänään.

Lisäbudjetin valmistelu on Brunoun mukaan vielä alkutekijöissään. Näillä näkymin valtuusto saa sen käsiteltäväkseen helmikuussa.

”Tavoitteena on, että museoiden ja teattereiden lomautukset ovat enintään muutamia viikkoja”, Brunou sanoo.

Vanha valtuusto jätti museoiden ja teatterin talousarviot lisäbudjetissa käsiteltäviksi. Myös Pohjoisen tanssin aluekeskuksen talousarvio 2005 on vielä osittain auki, lisäbudjetin varassa.

Kipurajana

satatuhatta

Neuvotteluissa opetusministeriön kanssa Kajaanin kaupunki on sopinut, että valtio ja kaupunki ottavat yhteisvastuun alueteatterina toimivan kaupunginteatterin tulevaisuudesta. Ministeriö myös edellyttää, että kaupunki kohtelee museoita ja teatteria tasapuolisesti.

Alueteatterituen ehto ei täyty, jos kaupunki ei pidä kiinni omista lupauksistaan tukea kulttuurilaitoksiaan.

”Me toivotaan, että saadaan opetusministeriöstä se 300 000 euroa, mistä on julkisuudessakin ollut puhe”, teatterinjohtaja Ilkka Laasonen laskee.

Teatterin kipurajana hän pitää sadantuhannen euron leikkausta vuoden 2005 talousarvioon. Kulujen nousun kanssa summa olisi kaksinkertainen, budjetti 200 000 euroa miinuksella, mutta siitä teatteri voisi vielä selvitä. Kaupungin säästövaade on ollut yhteensä 600 000 euroa.

Tavaroiden pakkaus pahvilaatikoihin jatkuu palolaitoksella. Kolmas kerros tyhjennetään tammikuun aikana.

”Osin ahtaudutaan vanhoihin tiloihin, ja etsitään pikkuisen toimistotilaa muualta”, Laasonen kertoo.

”Kyllähän siitä luopuu raskain sydämin”, hän sanoo palotornista, josta teatteri sai työtiloja viime syksynä.

”Viisi kuukautta tämän teatterin historiassa oli asialliset työtilat. Siitä joudutaan nyt palaamaan taaksepäin, mutta toimintahan se on pelastettava.”

Museot tasoittivat

budjettejaan

”Jonkin verran lähestymistä tapahtui”, Kainuun Museon johtaja Antti Mäkinen kommentoi tiistaisia neuvotteluja. Alunperin Kainuun Museon budjettiin oli suunniteltu 40 prosentin leikkausta.

”Museoiden osalta päästäneen sellaiseen ratkaisuun, että irtisanomisia ei tarvitse tehdä, mutta lomautuksia tulee 2 - 3 viikkoa, mikä on tulossa monelle muullekin yksikölle.”

”Tasoitettiin Antin kanssa budjetteja”, taidemuseon johtaja Heikki Aranne paljastaa ja kertoo sovitun, että 20 000 euroa taidemuseon budjetista siirretään kulttuurihistorialliselle museolle.

”Se vaikuttaa meidän näyttelypolitiikkaan, mutta kumpikin museo pystyy toimimaan. Edelleen lähden siitä, että luovutaan Raatihuoneesta”, Aranne pohtii.

Aranne laskee, että jos Raatihuoneen vuokra jää pois ja jos kaupungin tuki taidemuseolle jää alle 30 000 euron, silloin on ruvettava irtisanomaan atk- ja puhelinyhteyksiä. Noin 30 000 eurolla voidaan järjestää näyttelyjä vain omista kokoelmista, ja kaikesta taidekasvatuksesta on luovuttava.

”50 000 euroa on se meidän raja. Sillä pystytään pitämään talo käynnissä.”

Kesäksi 2005 suunnitellun Puolan nykytaiteen näyttelyn taidemuseon joutui perumaan useista syistä, vaikka siihen olisi ollut tulossa ulkopuolista rahaakin.

”Se olisi silti liian kallis.”

Museon auki pito on ollut työllistämistuella palkattujen varassa, eikä heitä voi palkata lomautusten jälkeen.

Kainuun sanomat 12.1.2005